Ammattikeittiö

Hiilihydraatit ruokavalion pahiksia?

Hiilihydraateilla on aivan turhaan ”ruokavalion pahiksen” rooli. Hiilihydraatteja on monenlaisia. Osa hiilihydraateista imeytyy nopeasti, osa hitaammin ja osa ei lainkaan. Kuitu on tätä imeytymätöntä hiilihydraattia, kun taas esimerkiksi sokeri nopeasti imeytyvää. Aivot ja lihakset tarvitsevat energiakseen imeytyviä hiilihydraatteja. Kuidut taas edesauttavat ruoansulatusta sekä ehkäisevät monia sairauksia.


Kuitua pitäisi syödä vähintään 25–35 grammaa päivässä. Tammikuussa julkaistun THL:n tekemän Finravinto 2017 -tutkimuksen mukaan 70 % väestöstä saa kuitua liian vähän: suomalaisten keskimääräinen kuidunsaanti on vain 20–22 g /vrk.


Viljatuotteet ovat erinomainen kuidunlähde ja viljakuidut on helpoin koota täysjyvätuotteista. Täysjyväleivän terveellisyys perustuu sen sisältämään viljakuituun sekä vitamiineihin ja kivennäisaineisiin. Riittävää kuidun saantia on hyvin hankala täyttää ilman viljatuotteita: suositellulla kasvisten ja hedelmien määrällä, puoli kiloa päivässä, saadaan kuitua noin 9 g. Vaikka kasvisten ”kuitupottia” täydentäisi pähkinöillä ja siemenillä, jotka ovat hyviä kuidun lähteitä, kertyy suositellusta määrästä (30 g/pvä) kuitua lisää kuitenkin vain 3 grammaa. Täysjyväviljan lisääminen ruokavalioon onkin edellytys riittävälle kuidun saannille: viipaleesta ruisleipää saadaan kuitua jo 4 g, sekaleivästäkin 2,5 g ja lautasellisesta kaurapuuroa 4,5 g.


– Kuituympyrä auttaa hahmottamaan mitkä ruuat sisältävät kuitua. Leipä ja muut viljatuotteet kattavat ympyrästä n. 2/3. Terveyden kannalta on tärkeää koostaa kuidut monipuolisesti eri lähteistä, sillä niillä on erilaisia vaikutuksia elimistöömme, kertoo Leipätiedotuksen toiminnanjohtaja Kaisa Mensonen. Syö siis paljon hyviä kuituja, jokaisesta lohkosta jotain joka päivä!

Kuitupitoista täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio alentaa riskiä sairastua
■ sydän- ja verisuonitauteihin
■ tyypin 2 diabetekseen
■ tiettyihin syöpiin